Oli työ sitten fyysistä, näyttöpäätetyötä tai mitä tahansa, palautuminen on silti olennainen osa jaksamista. Usein sitä tuudittautuu siihen ajatukseen, että "enää työpäivää jäljellä pari tuntia" tai "enää pari viikkoa töitä ennen lomaa", niin sitten pääsen palautumaan. Ja toki vapaa-ajalla palautuu, mutta joskus huomaakin, ettei se riittänytkään ja pian mieli kaipaisi takaisin vapaalle. Ainakin itse koen, että työpäivän aikaiset palautumishetket ennaltaehkäisevät sitä tunnetta ja näin minä jaksan arjessani paremmin.
Palautumisen kokonaisuus syntyy näistä arjen pienistä pysähdyksistä. Niitä kannattaa kokeilla ja vaalia, sillä jo yksikin onnistunut hetki alkaa rakentaa jaksamista uudella tavalla. Vaikka arki ei hidastu, minä voin. Ihan pienen, läsnä olevan hetken silloin tällöin. Silloin palautuminen ei enää siirry jonnekin tulevaisuuteen, vaan se tapahtuu tässä ja nyt. Siinä on se palautumisen voima, joka kantaa arjessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida Google-tililläsi. Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.