Sunnuntaina kävin tyttöjen kanssa metsäretkellä. Ei ole aikoihin tullut käytyä. Otettiin paljon hauskoja kuvia luonnon ihmeistä. Kaikkea jännää sieltä löytyikin vaikka ihan "omissa metsissä" oltiinkin.
Elämäni hyviä, kauniita ja merkityksellisiä hetkiä – pisaroita, joita satelee sydämeeni ja elämääni.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Syksyisiä onnenpisaroita
Oli oikein mukava lokakuu, se huipentui tyttöjen Halloween-juhliin. Annoimme kummankin kutsua kolme kaveriaan ja siivosimme ja leivoimme yhdessä. Sattumalta sain töistä otettua rekvisiittaa kotiin, kun muuten olisivat menneet roskiin. Mukavat juhlat olivat. Yhdeltä tytöltä putosi maitohammaskin ja samainen tyttö lähteissään halasi minua. Se oli sydäntä lämmittävä kiitos juhlien järjestämisestä. :)
Sunnuntaina kävin tyttöjen kanssa metsäretkellä. Ei ole aikoihin tullut käytyä. Otettiin paljon hauskoja kuvia luonnon ihmeistä. Kaikkea jännää sieltä löytyikin vaikka ihan "omissa metsissä" oltiinkin.
Sunnuntaina kävin tyttöjen kanssa metsäretkellä. Ei ole aikoihin tullut käytyä. Otettiin paljon hauskoja kuvia luonnon ihmeistä. Kaikkea jännää sieltä löytyikin vaikka ihan "omissa metsissä" oltiinkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Virran mukana – paikka, jossa aika pysähtyy ja kulkee
Tänään kulkiessani tuttua reittiä joenvartta pitkin, auringonkeltaisissa saappaissani, Milon juostessa mukana, tajusin jotakin: ...
-
Vanhempi tytär on nyt täyttänyt kymmenen vuotta. Meidän pääsiäisvauva! Niin se aika vaan menee... Iso tyttö jo. Ensimmäinen "alaks olee...
-
Hyvin olen viihtynyt yksikössä, johon siirryin viimeksi, kun kirjoitin. Miehenikin valmistui ja viime syksynä aloitti uudet opinnot. Minun ...
-
Noora mietiskelee mikä hänestä isona voisi tulla. Mahdollisia ammatteja löytyi monta: tarjoilija, leipuri, kirjailija, avaruusmatkailija, ve...