Kaunis aurinkoinen syksy meni kuin siivillä. Harjoittelin viimeistä näyttöä varten, joka loppujen lopuksi oli marraskuun puolella. Lokakuussa hiihtoloman aikoihin sairasteltiin flunssaa. Näyttö tuli kitenkin suoritettua ajallaan ja hyväksytysti läpi meni. Koulun juhlaa vietettiin joulukuussa ja oma juhla kotona sukulaisten kanssa piti viettää juuri ennen joulua, mutta jälleen saapui kuumeinen flunssa pöpö. Se kävi läpi koko perheen. Siinä mielessä joulu oli tylsä, kun ei juuri mitään jaksanut eikä ketään voinut nähdä. Oli niin herkästi tarttuva tauti. Uutta vuotta oli jo mukavampi juhlia. Valmistumisjuhla sukulaisten ja ystävien kera siirsin tyttäreni syntymäpäivien yhteyteen tammikuulle. Nämä juhlat olivat eilen. Oikein mukavat juhlat olivat. Äidin laitoshuoltajan lakki oli päässä vain hetken, kun tyttäreni nappasi sen omaan päähänsä. :-) Kinuskinen marjakakku oli hyvää ja tyttären tädin tekemä voileipäkakku ja muutkin syötävät tekivät hyvin kauppansa.
Kun nyt sitten oma opiskelu on saatu päätökseen, oli mieheni hyvä aloittaa omansa. Meillä usein menee asiat näin balanssissa. Se on oikeastaan aika hassua, miten niin pääseekin käymään. Kai se on tähtiin niin kirjoitettu. :-) <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Virran mukana – paikka, jossa aika pysähtyy ja kulkee
Tänään kulkiessani tuttua reittiä joenvartta pitkin, auringonkeltaisissa saappaissani, Milon juostessa mukana, tajusin jotakin: ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida Google-tililläsi. Kaikki kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.